Dáriusz asuu tallissa, joka on melkein meren rannassa, joten pienemmätkin pakkaslukemat tuntuvat tuulen ja kosteuden takia paljon purevammilta. Hevonen ei kylläkään ole ollut moksiskaan pakkasesta, pakkasraja on asettunut tuohon pelkästään ratsastajan mukavuudenhalun takia.

Väistöjä, peruutuksia ja vastalaukkoja. Kanssa Artsin valmennukseen, jossa oli yhteensä kolme ratsukkoa. Ehdin tällä kertaa verrytellä Jetin kaikissa askellajeissa ennen opettajan saapumista, joten pääsimme heti tehtävien pariin. Tällä tunnilla ratsastimme raviväistöjä, peruutuksia sekä loivaa kiemuraa laukassa. Loppuravissa annoimme hevosten venyttää eteen ja alas. Tämän tunnin parhaimmat fiilikset tulivat siitä, kun tajusin vastalaukan olevan laukkaa siinä, missä myötäl.

Hoitohevonen ja hoitaja yhdessä jälleen 12 vuoden jälkeen -elämyksiä ensimmäisen oman hevosen kanssa. Minä rapsutan sun jalkaa vastalahjaksi. Et mene karkuun, mä haluan lisää! Sunnuntai 9. Hepat ovat olleet vain päivät laitumessa ja yöt tallissa. En tiedä johtuuko yksinomaan siitä, vai mistä, mutta Skinin ihottumaloimikautta ei ole vielä ollut tarpeen aloittaa. Eikä se ole hangannutkaan! Koko talvi men.

Loikkasin ensimmäsen yli ja karkasin paikalta ennen toista. Kenenkään muun mielestä asiassa ei kuitenkaan ollut mitään sen ihmeellisempää, joten seuraavalla kerralla jouduin Oman ihmisen pohkeiden väliin ja hiivin yli molemmista. Ja kas, eipä siinä sen kummempaa tapahtunutkaan! Vähän aikaa laukkasin tohkeissani ja sitten ravattiin taas ympäriinsä, eikä maailma kaatunutkaan. Kummallista! Oma ihminen on vähän hämmentynyt, kun kuulemma hän ain.

Lauantaina Minka meni aamupäivästä tallille ja oli yrittänyt touhuta varsansa kanssa, vaan Koon kuppi meni tästä nurin ja Minka joutui laittamaan Siinan takaisin tarhaan ettei ruuna rysäytä aidoista läpi. Menimme illemmalla yhtä aikaa poneilemaan, ponien moikkauksen ja Koolta loimen poisoton jälkeen otimme Siinan käsittelyyn. Siinan illan ohjelmana oli ohjasajo, Minka usutti minut kävelemään varsan perään. Talutin Siinan tietä pitkin kentälle, .

W-healing Rug pääsi taas käyttöön! Aamusella mulla oli heinienlaittovuoro ja pyrähdin tallille ennen kahdeksaa. Siellä olikin vastassa ruokaa kärsimättöminä odottavia naamoja. Ripen ollessa yksin, sillä oli aina verkoissa jämät jäljellä. Nyt kaverin kanssa verkot on syöty kokonaan tyhjiksi aina. Ilmeisesti kaveri on kovempi syömään. Kuka onkaan tuo nuorekas ja komea ruuna? Saatiin terät vielä kotiin kokeiltavaksi koneeseen palautusmahdollisuudella.

Liittyi se sitten hevosiin tai ei.

Videosta kiitos Ellalle ja Ennille. Heron kanssa edellisestä kerrasta olikin aikaa. Nyt ruuna tuntui jopa yllättävän säädeltävältä. Opelta tuli heti alkuverkassa kehuja kun sain muotoa viilattua pyynnöstä matalammaksi. Ei menty yhtään niin jännittyneinä mitä etukäteen kuvittelin.

Voi lukea vähän mitä kaikkea ollaan yhdessä koettu. Ikävä tuota satulaa, se oli niin ihana. Kävin eilen pitkästä aikaa katsomassa heppoja laitumella. En ole siis noin 8 viikkoon nähnytkään hevosia ja ties koska viimeksi olen ollut hevosen selässä. Kyllä noita kaviokkaita olikin jo ikävä! Perjantai 7. Blogi on viettänyt hiljaiseloa j.

Sen hampaat alkoivat vaivata vuosi sitten ja huolimatta siitä että sen hampaita hoiti puolen vuoden välein hevosten hammaslääkäri, ne menivät huonoon kuntoon. Siis diasteemoja useampi alaleuassa ja se lakkasi syömästä. Täti teki rakkaalleen viimeisen palveluksen ja päästi sen laukkailemaan ja vinkumaan ikivihreille laitumille. Ikävä on iso ja painava. Ollaan nyt päästy liikkumiseenkin kiinni.