Well shit at least you tried. Kuulun niihin ihmisiin, jotka saavat pienen paniikkikohtauksen joka kerta, kun joku käskee katsomaan kameraan. Samaisesta syystä en liiemmin viljele omakuvia blogin puolella. Joskus DIY-tekele kuitenkin vaatii ihmismuotoja alleen ja blurrattu pää tuo liiaksi mieleen Alibi-lehden. Tänään oli tuollainen hetki, sillä esittelyssä on naiset ja herrat, MEKKO! Elämäni ensimmäinen ihan itse alusta loppuun asti ompelemani mekko. Hommaan meni yksi ilta aamuyhteen asti, noin satatuhatt.

Mikään ei ole parempaa kuin kutimointi. Ja sitten purkaneeni vähän lisää. Mutta sitäpäs en ole vielä ehtinyt kertoa, että sain kuin sainkin pellavaisen huitaleeni valmiiksi. Neljännellä aloituksella laskeskelin silmukkamääriin hyvän kompromissin mallitilkuista ja aiemmista liian pienistä sekä turhan suurista tekeleistä ja nappiin meni. Kun sain neuleen pois puikoilta se oli lyhyt ja leveä, mutta kunnon kastelu ja pingotus teki ihmeit.

Tietenkin osallistuin, sillä palkinto oli päätä huimaavan upea. Kome vyyhdillistä herkullista lankaa ja täytteeksi Kerän kangaskassiin. Louhittaren luolan väinämöistä värissä salaatti, Araucanian merino sukkalankaa ja The uncommon threadin uncommon everydaytä värissä spumoni. Ja joo, edelleenkään vaaleanpunaiset tai pinkit ei oo mun juttu. Lanka olisi eniten edukseen sileässä neulepinnassa, mutta työmat.

Täältä löydät tekemiäni käsitöitä sitä mukaan kun saan niitä valmiiksi. Päivääni ilahduttaisi jos jättäisit pienen kommentin vierailustasi. Viikonlopun piipahdus Iin Kärkkäisellä tuotti tuloksena neljä kerää matonkudetta. Yksi kerä sisältää noin 800g kudetta ja olohuoneeseen tulee niistä uusi matto. Ja se tulee samalla olemaan KyJy-haasteen viimeinen työ. Palvelu kaupassa on todella hyvää ja koukku löytyi kuin löytyikin sieltä, eikä sitä tarvinnut metsästää sen kauempaa.

Kirjoittelin tuossa kesällä, miten loikkasin ompelun puolelle. Se ei jäänyt ainoaksi loikkaukseksi. Mutta siitähän ollaan vain iloisia, eikö? Erään kerran eksyin kirpputorille, jossa myytin kankaiden jämiä kilohinnalla. MITÄÄ? Kyllä vain, 4e kilohintaan lähti kaikki kankaat. Minäpä tyttö sieltä roudasin niitä sitten kassikaupalla kotiin ilman mitään tietoa, mitä niistä tekisi. Ompelutaitoja vetrytellen ja kankaista innostuen.