Viime viikolla saatiin lauman vahvistusta poikien siskolikoista, joiden kanssa pakkauduttiin pikareissulle Latvian Adaziin lauantaiksi. Ihan ehdottomasti yksi hulluimmista näyttelyreissuista ikinä! Perjantai-iltana otettiin viimeinen laiva Tallinnaan, josta lähdettiin yhdeltä yöllä ajamaan tuota noin 300 kilometriä Adaziin, matka-aika nelisen tuntia rekkaletkassa. Voin kertoa, että energiajuomaa ja karkkia kului ajellessa. Perille päästyä pissatettiin koirat ja kehite.

Myrtti kävi ajamassa 24h vanhan verijäljen lähes suoraan oppikirjasta. Voi juku, mistäköhän nyt tuulee? Myrtti kyllä paranee vanhetessaan. Vanhat koirat on kyllä ihania, ne on jotenkin niin symppiksiä ettei niille voi kuin hymyillä.

Tuesday, July 15, 2014. Which was first introduced to myself and my fellow volunteers by the courtesy of Hannah. I firmly believe that, yes.

Mun mieltäni on kalvanut jo tovin ajatus, kipuileeko Bolt. Sen selkä on niin jumissa, että se vaikuttaa vahvasti koko koiran liikkumiseen. Mutta aiheuttaako jumit kipua? Mä laitoin ton haahuilun osittain iän piikkiin, ja osittain aloin kuvitella, että sellainen toi mun koirani vaan on. Tänään näin kuitenkin sen, mimmoinen mun koirani on, kun sillä ei ole kipuja. Miksi mä arvoin näin pitkään lääkitsenkö vaiko en? Lupasin kirjoitt.