Lankesin kiusaukseen ja söin kaksi luumuhillolla täytettyä piparikolmiota. Ja vehnää vuoden verran , ja nyt lipsahdin. Mitä tapahtui? Sitrusta täynnä olevat muffinit. 1 tl j auhettua pomeranssinkuorta. Munat ja sokeri vatkataan kuohk.

Kaivelin kaappien kätköistä esille kaikenlaista pikkuroinaa, jota en ollut raaskinut heittää pois. Pikaliimaa, kontaktiliimaa, POP-niittejä ja poraa käyttämällä kasasin romuista robotin, jonka nimi on Box-E. Nimi juontaa juurensa noista kahdesta peltilaatikosta ja esikuvana olleesta Pixarin Wall-E -hahmosta. Pesin ja kuivasin lokin sulat ennen kiinnittämistä.

Pääsiäisen henkeen sopii tämä Carcassonnen kaupungista löytämämme kukkula. Löysimme sen sattumalta, koska se oli ympyröity betoniaidalla ja kaunis portti johdatti meidät sinne. Vähän kuin sellainen salainen puutarha. Oli melko aikainen aamu kun sinne menimme eikä ketään muuta liikkeellä. Siellä oli jotenkin kivan rauhallinen tunnelma. Kukkulan päällä oli suuria ristejä ja kauniita veistoksia. Maria Magdaleena, Jeesus ja rosvoja.

SATEEN JÄLKEEN PAISTAA AINA AURINKO - IRLANNISSAKIN! Tiistai 11. Kun kutsu käy kupposelle kuumaa. En minäkään teetä eritysemmin rakastanut vuosia, vuosia sitten. En juonut teetä enkä kahvia. Siinäpä sitä riitti varsinkin Irlannin suvulle ihmettelemistä. No, sitä ihmettelemistä on riittänyt näihin päiviin asti, vaikka teetä nykyisin juonkin. Aiheet vaan ovat vuosien varrella vaihtuneet. On sen seitsemän sortin herkut, ja usein vielä itse leivottu.

Keväällä Izmirissä vieraillut ystävä kysyi mitä en vaihtaisi Turkissa ja mihin asiaan toivoisin muutosta. Vastasin että parasta on ihmisten toisista välittäminen sekä yhteisöllisys mutta koulutusjärjestelmälle olisin valmis antamaan potkun takamukseen. Vuosien aikana moni on ihmetellyt kuinka suomalainen kestää turkkilaista yhteisöllisyyttä? Jos on suomalainen erakko, voi Turkissa elämä olla tuskaa. Yhteisöllisyydestä saa myös paljon irti, jos sitä osaa käyttää oikein.

Monikulttuurinen diplomaattipariskunta muuttti lapsineen Sveitsin Geneveen ja aloitti alusta. Nämä ovat nyt jo muistoja. Väsynyt henkilöni palasi kotiin Geneveen kahden Hämähäkkimieslaukkuisen kanssa viikko sitten. Arlandan leikkihuoneessa oli joko valtavia sieniä tai sitten mun pitää äkkiä soittaa jonnekin. Aino kompastui omaan sänkyynsä ja jäi sinne.

Jos jotakin kaipaan Suomen kesästä, niin mahtavia pikkufestareita ja ilmaistapahtumia, joita kotimaa on pullollaan parhaana vuodenaikanaan. Täällä Provencessa on sen sijaan saanut tehdä tarkkaa salapoliisityötä löytääkseen vähän erilaisempia kesätapahtumia lähistöltä, kuin kotikylän markkinat.

Mitä, jos myös Suomen laki sallisi koiranlihantuotannon? Miksi eläinsuojelu tarkoittaa koirien kohdalla myös elämän arvostamista, kun taas sikaa voi grillata huoletta? Seuraus oli joidenkin taholta mitä raivokkain. Hämmentävän monet kommentit koostuivat nimittelystä, suuttumisesta, jankkaamisesta ja sitten entistä kitkerämmäksi yltyneestä kiukusta. Oltiin tultu asian ytimeen länsimaisen eläinkuvan kiusallisimpaan kohtaan, eli eläinkäsitysten tolkuttomaan ristiriitaisuuteen.