Sitä mukaa kun vuorokauden valoisat tunnit lisääntyvät, alkaa wannabe-ompelijan pää kuhista mekkomalleja. Ihan vielä ei olla kesäisten kukkamekkojen sesongissa, joten otin toteutukseen vanhan idean. Suunnilleen vuosi sitten tuijottelin kahvipöydän yli kollegani kaunista, lohenpunaista mekkoa, jossa oli kivat, vinot laskosparit pääntiellä. Aika kiva, vai mitä? Siihen taas ohut puuvillatakki päälle, niin kyllä tässä uskaltaa toimisto.

Osallistuin vuoden aikana neljään Niina Laitisen sukkatempaukseen. Tempauksiin osallistuminen on hauskaa ja mielenkiintoista, kun pääsee somessa seuraamaan satojen muiden neulojien töitä. Sukkaohjeesta ilmestyy pätkä joka päivä, niin että ohjeen seuraaminen on helppoa eikä haittaa vaikka jonain päivänä ei olisikaan aikaa neulomiseen, koska kiriminen onnistuu varmasti. Ensin valmistuivat Taimitarhan kukkasukat, joihin sain mukavasti uppoamaan jämälankojani.

Anne Ventelän kirjoittama ja Kaisu Joupin kuvaama Ammatinvalintakysymys. Haastateltavat ovat nuoria aikuisia, joilla kullakin on omanlaisensa koulutus- ja työelämäpolku meneillään. Teksti on helposti lähestyttävää ja samastuttavaa, ja haastateltavien oma ääni kuuluu sen läpi niin, että sanottavaan pystyy tarttumaan.

Tämä blogi tässä osoitteessa ei päivity enää. Sama sisältö jatkaa uudessa paketissa täällä visuaalisestivaativa. Muistathan päivittää oman blogisi linkkilistaan oikeaan osoitteen. Se osoite on siis visuaalisestivaativa. Uusi osoite on jo päivitetty Blogilistalle. Seuraavana sinun pitää sen sijaan aloittaa seuraaminen uudestaan täältä. Kuten tiedätte, vuosi on ollut pitkä ja osin myös raskas. Sillä nyt on aika pistää palasiksi tämä viimeinen vanhasta minusta muistuttava linnake.

Tervehdys kaikille! Kuten hiljaiselosta voi päätellä, täällä ollaan menty perse edellä puuhun jo pidemmän aikaa. Vatsalöllykkä sen kun kasvaa, vaikka toive olisi ihan jotain muuta. Viimeiset kuukaudet olen pitkälti ollut ahistunut siitä, miten elän ja olen ja kuinka en saa itseäni kuriin. Siitä huolimatta motivaatiota en ole saanut kerättyä tarpeeksi, jotta tekisin asialle jotain. Painanko minä yhtä paljon, näytänkö samalta? Tilanne on ny.

Eli tarina siitä, kuinka niistä toivottavasti selvittiin. Ja koska olen huono sairastaja, olen onnistunut jo puuhaamaan kaikkea pientä kotona niin, että olo on heikompi kuin herätessä. Minä en kuitenkaan raapustele työhakemuksia vaan jään ilolla nykyiseen työpaikkaani. En rehellisesti sanottuna usko, et.

Testasimme 3- ja 7-vuotiaiden kanssa origamin taittelua. Tämä hauska puuha löytyy vanhan kunnon Martha Stewartin Suuresta askartelukirjasta. Muutamassa päivässä sorminukkeja kertyi yli kolmekymmentä ja jokainen sai asianmukaisesti nimen ja omanlaisensa ulkonäön. Käännä neliönmuotoinen paperi puoliksi kuvan mukaisesti. Avaa paperi ja taita alareuna ylös. Taita yläreuna takaisin alataitoksen päälle.

Toivo ja valas, ihastuttava lasten kuvakirja! Onpa ilo esitellä kaunis ja lumoava lastenkirja, joka toimii myös lapsilleni. Kirja on jo kannestaan kovin kaunis ja kiinnitti huomioni heti. Toistan vielä, että tekst.

Minun piti torstaina katsoa Teemalta Miehuuskoe, kun saan lapset nukkumaan. Kun heräsin puoliltaöin lastenhuoneen lattialta, harmittelin jälleen kerran, ettei Yle näytä klassikkoleffoja myös Areenassa. Eilen olin suunnitellut kirjoittavani vähän blogia, arvaatte varmaan, kun saan lapset illalla unille. Kun heräsin puoliltaöin lastenhuoneen lattialta, totesin, että parempi jatkaa unia omassa sängyssä. Joka tapauksessa tuntuu yhä korostetummin siltä, että arjessa on aivan pakko .