Intoilen edelleen blogeista, vaikka olen puuhastellut niiden parissa yli 13 vuotta. Blogit sytyttävät, koska ne tarjoavat kurkistusaukkoja laajaan kirjoon ihmismieliä. Blogit viihdyttävät, tarjoavat tietoa ja kokemuksia, antavat vertaistukea ja inspiraatiota. Visu ja vimpaimet koristelevat sisältökakun. Olen paasannut blogien ja muun somen ilosanomaa. Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa vuodesta 2.

Arts, taidetta eri vuosilta. Latu on auki, kun projekti alkaa parin kanssa. Matkalla kohdataan sään vaihteluita, mutta niin vain päästään vihdoin tunturille, josta näkee kauas. Ylläksen hiihtoreissu keskeytti sopivasti projektin, jonka esittely on 5. päivä toukokuuta 2015 Oulun yliopistolla. Essi-opettaja on väitellyt koulutusteknologian alalta. Anni-opettaja osaa jo verkkoluennoinnin taidon.

Minua ei kiinnosta historia eksoottisten eläinten tarhana, jota voi töllistellä aidan takaa, vaan romaanissa yritän saada kiinni keskellä kaupunkia rymistelevistä villipedoista. Nyt voimme kuitenkin jo suruksemme nähdä, että 1900-luvun perinnön ikävät puolet eivät ole jättäneet meitä rauhaan. Tuo vuosisata jätti jälkeensä valtavan määrän ruumiita, ja tuntuu, että kun välitön hengenvaara on ohi,.

Somevihaaja joka ruotii kuukauden ajan eri somepalveluiden hyviä ja huonoja puolia. Jäin pohtimaan itseäni sosiaalisen median toimijana. Vaikka rajaankin itseni tiukasti tiettyjen palveluiden ulkopuolelle on sosiaalinen media salakavalasti hivuttautunut minunkin elämääni. Katsokaa nyt vaikka tätä, pidän kahta blogia, joista toista hyvin henkilökohtaisesta aiheesta. Ei minullakaan hyvin mene? Olenkohan sittenkään vihaaja, ehkäpä vain hieman epäluuloinen ja varovainen? .